Tekstit

1.5.

Päiväkirjan neljäs luku 1.5.2019 Aikaa viime kirjoituksesta on kulunut kaksi viikkoa, ja paljon on ehtinyt tapahtumaan tässä välissä. Hyvinvointi on ollut aaltoilevaa, mutta on myös ollut hyviä päiviä. Olen nukkunut aika huonosti lähiöinä, ja siitepölyallergia on vaivannut todenteolla. Pääsiäinen on mennyt, ja se sujui hyvin mitään suurempaa vaikeutta. Sai levätä rauahssa ja pääsiäissunnuntaina lähdimme perheen kanssa pikavisiitille Tallinnaan. Vähän shoppailua, hyvää ruokaa ja ihana ilma! Nyt on lähes kokonaan vappukin vietetty. Vappuaattona lähdimme mökille tärkeiden ihmisten kanssa! Tällä viikolla olisi vielä pari työpäivää edessä ja viikonloppuna on itselle yksi vuoden tärkeimmistä tapahtumista, partioparaati!  ❤Murusesta Valtameri

Kuinka tärkeää on vertaistuki?

Vertaistuki on kokemusten jakamista toisen saman kokeneen kanssa. Vertaistuki on kertomista ja kuuntelemista. Se perustuu samankaltaisten elämänkokemuksien ja elämänvaiheiden läpieläneiden ihmisten. Vertaistukeja voi saada niin ystäviltä, läheisiltä kuin ihan tuntemattomiltakin henkilöiltä.  Itselleni vertaistuki ja muutenkin asioiden läpikäyminen on jonkun kanssa on aina ollut todella tärkeää. Se on jaksanut antaa voimaa asioiden ja hassteiden läpikäymiseen. Olen itse sekä saanut että antanut vertaistukeja niin tutuille kuin tuntemattomille.  Pelkästään kuuntelu ja läsnäolo voivat auttaa jollekin paljon, se että joku välittää juuri sinusta! Olen luonut facebookissa ryhmän, josta toivon mahdollisimman monen saavan vertaistukea henkiseen pahaan oloon! Tervetuloa mukaan! https://www.facebook.com/groups/2282651095310024/ ♥️Murusesta Valtameri

14.4.

Päiväkirjan kolmas luku 14.4. On palmusunnuntai ja viikonloppu on mennyt vanhempien ja sisarusten luona. On ollut ihan mukava viikonloppu, päänsärky on vaan edelleenkin vaivannut ja se alkaa todellakin ärsyttämään. uudet lääkkeet ovat nyt olleet viikon verran kokeilussa, enkä ole vielä ainkaan huomannut suurta muutosta olossa! Viime viikko meni siis töissä ja muuten aika pitkälti levätessä niin paljon kuin oli mahdollista! Ensi viikolla on taas kaikki päivät aivan täynnä menoa.. Töitä, partiota, kavereita ja paljon muuta! Vähän stressaa kun ei saa levätä rauhassa. Ensi viikolla on kuitenkin pääsiäinen ja neljän päivän vapaat ja risteily Tallinnaan.  Kun vointi huononee päivä päivältä tuntuu ettei kukaan välitä, ketään ei kiinnosta miten voin. Tänään kuitenkin taas totesin miten tärkeää on että on ystäviä rinnalla, jotka kysyvät miten voin ja millainen olo oikeasti on ♥ Toivon mukaan ensi viikko on taas erilainen, vielä en osaa sanoa onko parempi vaiko huonompi vaan sen näke

10.4.

Päiväkirjan toinen luku 10.4.2019 Työpäivät sujuivat ihan hyvin. Ne olivat toki todella rankkoja, mutta kaikesta selvittiin. Ei ole ollut kauhean hyvä fiilis mutta tärkeiden ihmisten ollessa yhtedessä jaksaa mennä eteenpäin. Olen hyvin otettu siitä että minusta välitetään ja pidetään huolta huonoinakin hetkinä. Sitä ei vain osaa arvostaa siinä hetkessä kun kaikki tuntuu menevän sisälläpäin huonosti. Viimen viikonlopun ja tämän alkuviikon aikana tuli taas koettua se ettei missään tilanteessa jää yksin! Ihana ja tärkeä ystävä, jonka kanssa näemme aivan liian harvoin laitta viestiä ja tuli vielä käymään pikaiseen olon ollessa todela heikkona! Merkitsi paljon! Lukuunottamatta ystäviä jotka kaikesta huolimatta jaksaa olla yhteydessä ja huolissaan minusta, voin aika huonosti hirmuisen stressin ja väsymyksen keskellä. Tässä taas korostuu se avun ja läsnäolon merkitys. Pääpiirteittäin nyt on siis kohtalaisen huono olo, vaikka olen saanut purettua ajatuksiani ja syyllisyyttä, avattua ahdi

Autan ja välitän - mitä se oikein tarkoittaa?

Usein kuulen sanottavan että kyllä me autetaan kun pyydät vain. Tai että kyllä me susta välitetään. Mutta tarkoittavtko ihmiset sitä oikeasti?  Kun ihminen voi huonosti ja kaipaa apua, hän ei useinkaan jaksa sitä itse pyytää ja kinua, soitella monille ketkä ovat lupautuneet auttamaan vaan toivoo että joku olisi yhteydessä jo tarjoaisi apua juuri sillä hetkellä. Vaikka "apu" sanana on pieni ja vaatimaton, on se tarkoitukseltaan arvokas ja tärkeä, luottamuksellinen! Se että lupaat auttavasi, saattaa merkitä henkilölle paljon. Myös pettymys apua tarvittaesssa, on suuri kun huomaa että eihän sitä apua olekaan missään vaan on tilanteessa todellakin yksin. Tähän olen koonnut mitä auttaminen oikeasti minulle tarkoittaa, miten sen koen ja millaista apu on kun sitä tarvitsee.  Ensimmäisenä itselleni nousee välittäminen ja luottamus - se että joku laittaa viestiä, soittaa tai tulee käymään, kertoo että välittää, on huolissaan ja läsnä siinä olotilassa mitä koen. Välittäminen on

7.4.

Päiväkirjan ensimmäinen luku 7.4.2019 Pitkästä aikaa aloitan kirjoittelemaan päiväkirja tyyppistä blogia, johon avaan omia ajatuksiani esille ja ennen kaikkea itselleni luettavaksi. Kun olosi tuntuu kaatuvan, kaipaa lohdutusta ja turvallisia sanoa. Laitat viestiä ystävällä, pian puhelin soi ja juttelette pitkään kunnes olosi edes vähän rauhoittuu. Keskustelette kaikesta muusta kuin varsinaisesti pahasta olosta ja ahdistuksesta. Huomenna olisi jälleen työpäivä, jonka saapuminen jännittää ja pelottaa miten tulen jaksamaan. Romahdanko, itkettääkö vai miten päivä menee? Onneksi meillä on töissä todella ihana työporukka, joka auttaa jaksamaan rankkoinakin hetkinä. Meillä vaan on töissä ollut hirmuisesti poissaoloja, joille ei tietenkään mitään voi. Nyt ollaan selvitetty kesä kuvioita jotka valitettavasti ovat hirmuisesti vieneet voimia. Ja kieltämättä yöunet ovat jääneet aika vähäisiksi tämän kaiken keskellä. ❤ Murusesta Valtameri

Kuinka arvostaa itselleen tärkeitä ihmisiä?

Miten voit? Mitä kuuluu? Voinko auttaa? Nämä kysymykset ovat sellaisia joita toivoisi kuulevan ihmisiltä. Koska sinä olet viimeeksi kysynyt näitä kysymyksiä joltakin? Kun voi henkisesti tai fyysisesti huonosti, nousee itselläni ainakin kynnys pyytää apua ja huolenpitoa, välittämistä ja lohdutusta! Kuitenkin todellisuudessa aito ja oikea, juuri sinusta välittävä henkilö; oli se sitten puoliso, perheenjäsen, äiti, isä, ystävä, naapuri, ammattihenkilö taikka joku muu, osaa yleensä juuri oikeaan aikaan kysyä miten voit tai vaikka pelkästään mitä kuuluu? Se että rohkenet vastata ja reagoida siihen 100% niinkuin sinusta sillä hetkellä tuntuu vaatii rohkeutta ja luottamusta. Itselläni ainakin usein tulee vastattua "ihan okei" tai "kaikki on ihan hyvin" vaikka todellisuudessa asiat olisivat todella huonosti. Usein se henkilö joka sinulta kysyy kuulumisia taikka vointia, osaa lukea jo pelkästään vastauksesta oletko ollut rehellinen ja varmistelee asiaa moneen kertaan. Tämä